Mikko Hakala on viittä vaille valmis kiinteistönhoitaja ja monille Runosmäen Lämmön taloyhtiöille jo tuttu kasvo. Hakala on tehnyt parikymmentä vuotta töitä kokkina suurtalousesimiehen koulutuksella, missä työt tehdään usein sekuntiaikataululla. Nyt käsissä ovat isommat työkalut.
– Halusin lähteä ihan muulle alalle välillä, tehdä vähän liikkuvampaa työtä, jossa pääsee ulkoilmaan. Tämä on vaihtelevampaa, saa olla ihmisten kanssa enemmän tekemisissä. Ajattelin, että tämä on mun juttu.
Hakala koki, että oli oikea hetki lähteä kohti uutta. Aiempi työelämä tuli päätökseen, vaikka ammattitaito on toki tallella. Hakala teki parikymmentä vuotta kokin töitä lastenkodissa, missä vastasi keittiötoiminnasta, teki tilaukset, ruokalistat ja ruuat.
– Huoltomiehenä pystyy paremmin itse suunnittelemaan päivää, tässä voi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Täällä on annettu myös paljon vastuuta.
Syyskuussa Hakalalla on menossa viimeinen työssäoppimisjakso. Turun Ammattiopistosäätiössä (TAO) Hakalan opinnot ovat loppuvaiheessa, periaatteessa hän on ammattinäyttöjä vaille valmis. Kiinteistönhoitajaksi valmistutaan kolmivuotisessa koulutuksessa, mutta Hakala on käynyt lukion ja saa opinnot suoritettua parissa vuodessa.
Työ vaihtelee sään ja vuodenajan mukaan
Hakala kertoo, että huoltomiehen tehtäviin kuuluvat kaikki mahdolliset ulkotyöt: nurmikoiden ajelut sekä sepelin, lehtien, lumen ja hiekan poisto. Koneita käytetään myös paljon, kun esimerkiksi kuljetetaan hiekkaa ja siirrellään tavaroita. Sisätöihin kuuluvat pienet korjaukset, kuten ovien, lukkojen, ovipumppujen ja saranoiden korjaukset. Samoin hanojen, vessojen ja suihkujen pienet korjaustyöt sekä viemäriavaukset.
–Tehtävät on käyty läpi myös koulussa ja juuri näistä tehdään näyttökokeet, mutta käytännössä oppii parhaiten.
Hakala myöntää, että motivaatio uudessa ammatissa ja aikuisopiskelijana on erilainen.
– On elämänkatsomusta ja silmä on jo harjaantunut siihen, että osaa katsoa kokonaisuuksia.
Periaatteessa huoltomiehelle kuuluvat kaikki työt, mihin ei tarvita sähkömiehen tai putkimiehen ammattitaitoa. Myös liputuspäivät ovat tulleet tutuiksi. Huoltomies jakaa myös huoltoyhtiöstä tulevan postin, laskut ja saunalistat. Työn ohella Hakala on oppinut tuntemaan taloyhtiöiden ihmisiä. Heidän kanssaan on mukava jutella, se on osa työtä. Asukkaillakin voi olla joku juttu, mikä tarvitsee huoltoa, mistä voi tulla heiltä vinkkejä, että joku ovi tarvitsee rasvausta.
– Minulla on seitsemän taloyhtiötä vastuulla. Se on aika paljon, mutta toisaalta ihan kohtuullinen määrä. Runosmäen alueella on kätevää, että työssä pystyy liikkumaan polkupyörällä tai kävellen.
Työt tulevat näppärästi sovelluksella suoraan puhelimeen. Hakala näyttää kännykän näytöllä tekstiä, johon on lyhyesti kirjattu tehtävä, paikka ja sen sisältö. Kiireelliset asiat soitetaan toimistolta. Hakala katsoo järjestyksen sen mukaan, mikä asia on akuutein. Kun työ on tehty, kirjataan, mitä on tehty ja kuitataan valmiiksi. Aina saa myös apua, jos on joku juttu, missä tarvitsee.
– Täällä on hyvä porukka, Hakala sanoo.
Vapaalla siirtolapuutarhaan
Hakala itse harrastaa vapaa-ajalla siirtolapuutarhamökkeilyä.
– Siitä se kipinä vähän lähtikin tähän hommaan, kun tykkään siellä häärätä. Se on sellaista työtä, jossa pystyy tekemään itse kaikkea ja tekemään myös ratkaisuja. Kuten tässäkin työssä, pystyy käyttämään omaa maalaisjärkeään, harvoin asioihin on suoria vastauksia. Täytyy soveltaa niitä taitoja, mitä on ollut, etsiä välillä tietoa ja ohjeita kännykästä ja googlesta. Jos on joku vieras vessanpytty, niin etsii vaikka sen räjäytyskuvan, eli havainnekuvan, mikä osa siinä menee mihinkin.
Parasta työssä on vaihtelevuus, työhön ja sen suunnitteluun pystyy itse vaikuttamaan ja saa olla ulkona.
– Kunto pysyy hyvänä, kun tuolla menee, tulee paljon askelia ja pyöräilyä päivässä. Päivät menevät nopeasti, kun on töitä, Hakala kertoo.
– Olen täsmällinen, jos sovitaan joku asia, pidän siitä kiinni. Tässä täytyy olla rauhallinen, asiat kyllä järjestyvät.
Teksti ja kuva: Sini Silvàn
