Runosmäen Lämpö Oy:n yhtiöjärjestys on hyväksytty 28.9.1970 ja merkitty kaupparekisteriin 15.1.1971. Yhtiön toimialana on ollut kiinteistönhoitoalan palvelujen sekä asumiseen liittyvien palvelujen tuottaminen ja myynti. Yhtiön omistavat Runosmäen alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöt sekä Turun kaupunki.
Yhtiön perustivat rakennusliikkeet Urakoitsijat Oy ja Rakennus Oy, jotka myös olivat rakentaneet Runosmäen alueen ensimmäiset talot ja liikekiinteistöt vuosina 1970-1980.
Runosmäki
Runosmäen asemakaava vahvistettiin 1969 ja se käsitti lähes koko nykyisen lähiön alueen. Rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa. Runosmäen kaupunkikuva on 1970-luvulle ominaista, vahvaan ja ruutumaiseen katuverkkoon sekä liikennemuotojen erotteluun perustuvaa kompaktikaupunkia. Alueen korttelien toteutus jaettiin alun perin eri rakennusliikkeille, jottei kortteleista tulisi liian samankaltaisia. Kaikki rakennukset pystytettiin elementeistä.
Ydinalue rakennettiin nopeasti ja 1970-luvun lopulla lähiössä asui jo lähes 9000 henkeä. Valtaosa taloista oli Arava-rahoitusta saaneita asunto-osakeyhtiöitä. Jonkin verran tehtiin myös ns. kovanrahan asunto-osakeyhtiöitä ja vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut, kun lähiö on myöhemmin laajentunut ydinosan pohjois- ja itäpuolelle.
Runosmäen asukasmäärä on 1990-luvulta vähentynyt noin 11 % ja myös väestörakenne on muuttunut. Asuin-Runosmäen nykyisestä 7000 asukkaan väestöstä noin 80 % on suomenkielisiä. Yli 65-vuotiaiden osuus on 1990-luvulta kaksinkertaistunut ja 0-15-vuotiaiden osuus on puolittunut. Alueelle alun perin perheasunnoiksi rakennetuissa suhteellisen suurissa asunnoissa asuu väestön vanhetessa yhä useammin vain yhden tai kahden hengen talouksia.
Henkilöstö
Runosmäen Lämpö Oy on kasvanut ja muuntunut alueen rinnalla. Toukokuussa 1972 yhtiön palvelukseen palkattiin isännöitsijä Kalle Lehto, joka työskenteli aluksi yhdessä rakennusaikaisen isännöitsijä Seppo Saarron kanssa. Taloja valmistui koko ajan lisää ja myös henkilökuntaa palkattiin lisää töiden lisääntyessä. Nykyisin henkilöstöä on vajaa 40. Siihen kuuluvat huoltomiehet, laitosmiehet, siivoojat, isännöitsijät, toimistohenkilökunta ja toimitusjohtaja.
Lämpökeskus, toimisto ja palvelut
Lämpökeskus Munterinkatu 8 oli ensimmäinen Runosmäen Lämpö Oy:n rakennus, johon myös toimisto valmistui vuonna 1972. Toinen lämpökeskus rakennettiin myöhemmin Stoltinkadulle.
1990-luvulla Runosmäen Lämpö Oy halusi laskea kustannuksiaan. Kaksi lämpökeskusta päätettiin yhdistää ja niiden välille rakennettiin yhdysputki, jolloin Munterinkadun lämpökeskus voitiin sulkea. Munterinkadun rakennuksen lämpökeskuspuoli purettiin ja sinne valmistui uusi huoltohalli, johon saatiin traktorit ja tarvikevarasto. Lämpökeskuksen alakerrassa ollut autojen pesuhalli muutettiin varastotilaksi.
Kustannussyistä omasta lämmöntuotannosta luovuttiin. Lämpökeskuksen hoito siirtyi ensin Neste Lämpö (myöh. Fortum) Oy:lle ja sittemmin Turku Energia Oy:lle. Verkosto haluttiin kuitenkin pitää Runosmäen Lämmön hallinnassa. 2010-luvulla ryhdyttiin taas etsimään vaihtoehtoja omaan lämmön tuotantoon. Runosmäen Lämpö haki kaksi kertaa eri paikkoihin lupaa hakelämpölaitokselle. Kun lupia ei Turun kaupungilta saatu päädyttiin suunnittelemaan ilma-vesi-lämpöpumpputekniikalla toimivaa laitosta.
Toimisto on sijainnut monessa eri paikassa parakeista taloyhtiöiden kellareihin. Nykyiseen paikkaan Munterinkadulle toimisto muutti 2000-luvun vaihteessa, kun lämpökeskuksen vanhat tilat kunnostettiin uudeksi toimistotilaksi. Aluksi kirjanpito-, vuokravalvonta, palkanlaskenta ja laskutus tehtiin käsityönä. Sitten ne siirtyivät tietokoneelle. Tietotekniikkaa hyödynnetään nykyisin myös kaukovalvontaan.
Runosmäen alueelle tehtiin kaapelityönä yhteisantenniverkosto, joka kattoi melkein kaikki taloyhtiöt. Turun kaapelitelevisio tuli alueen osakasyhtiöille mahdolliseksi vaihtoehdoksi televisiotuotannolle.
Vuonna 2002 aloitettiin laatia yhtiölle laatu- ja ympäristöohjelmaa, joka oli hyvä johtamisen apuväline. Se saatiin valmiiksi vuonna 2003 ja sitä hyödynnetään soveltuvin osin edelleen.
Katse tulevaisuuteen
Edellä on lyhyesti muisteltu mitä viidenkymmen vuoden matkalla on tapahtunut. Runosmäen Lämpö on ollut aktiivinen toimija, ja yhdistävä tekijä kun Runosmäkeä on rakennettu ja asutettu. Jo asunnon hankkimisvaiheessa on tärkeää, että alueen palvelut toimivat. Me olemme onnistuneet siinä hyvin.
Jatkossakin lähdemme siitä, että olemme asiakkaidemme arvoinen palvelujen tuottaja. Runosmäen Lämpö haluaa palvella kaikkia alueen yhtiöitä ja asukkaita. Uskomme siihen, että yhdessä olemme enemmän ja saamme parempia ja taloudellisempia ratkaisuja aikaan kuin jokainen yksin yrittäen. Runosmäen Lämmön ammattitaitoinen henkilökunta on käytettävissänne.
Tällä hetkellä keskeinen tulevaisuushanke on uusi ilma-vesi-lämpöpumpputekniikalla toimiva lämmöntuotantolaitos. Rakennuslupa hankkeelle on saatu, eli esteitä rakentamiselle ei ole. Hanke on tärkeä koko alueelle. Tällä ratkaisulla siirrytään täysin uuteen lämmöntuotantotekniikkaan ja se on viesti siitä, että elämme tässä päivässä ja hyödynnämme parhaita saatavissa olevia ratkaisuja.
KIITOKSET KAIKILLE ASIAKKAILLEMME JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME – TYÖ JATKUU!
